Tuotetietoutta

Ravintorikas Teff-jauho

Teff on ravintorikas Etiopiasta ja Eritreasta kotoisin oleva hirssinsukuinen heinäkasvi. Se on kooltaan pienempi kuin unikonsiemen ja siitä syystä sitä on mahdotonta kuoria, joten jauhot ovat aina täysjyväjauhoja. Jauhoja voi käyttää kaikkeen ruuanvalmistukseen ja leivontaan; mm. kastikkeiden suurustamiseen, makeaan ja suolaiseen leivontaan tai vaikka lettuihin. Etiopiassa teff-jauhoista tehdään injeraa, litteää leipää, joka on siellä perusruokaa.

Teff siemenlajikkeita on satoja. Valikoimastamme löytyy Zizo Luomu teffjauho tummana ja vaaleampana. Zizo Luomu teffjauho valmistetaan sopimusviljellyistä siemenistä ja käsitellään puhtaassa ympäristössä. Näin estetään mm. vehnän ja muiden allergiaa aiheuttavien aineiden joutuminen tuotteisiin. Vaalea teffjauho sopii erinomaisesti leivontaan.

Teffin ravintosisältö on erinomainen. Teff sisältää paljon B-ryhmän vitamiinejä, sinkkiä, magnesiumia ja kuparia. 100g Zizo Teffjauhoa sisältää mm. energiaa 330kcal, proteiinia 12,3g, hiilihydraatteja 65,4g, rasvaa 2,1g, ravintokuitua 7,9g ja kolesterolia 0g. Teff sisältää myös C-vitamiinia 70g, kalsiumia 167mg ja rautaa 5,3mg.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiskeho pystyy hyödyntämään helposti teffin sisältämän raudan. Siitä onkin tullut huippu-urheilijoiden suosima. 

Kuituhamppu

Hurjan hyvä hamppu!

Kuituhamppu on yksi erinomaisimmista omega-rasvahappojen ja proteeinin lähteistä.

Valitettavan kauan "hyvä" "hamppu" on joutunut elämään "pahan" "velipuolensa"; Marijuanan varjossa. Todellisuudessa elintarviketeollisuuteen tarkoitetuissa, viljellyissä ja käytetyissä kuitu-tai öljyhamppulajikkeissa ei ole kannabinoideja eli tuotteilla ei ole huumaavia vaikutuksia. Hamppu luokitellaan kasviksi nimeltä Cannabis Sativa. Tästä kasvista on satoja erilaisia lajikkeita. Vain 2-3% näistä lajikkeita sisältää THC:tä(delta-9-tetrahydrocannabinoli) eli huumaavaa psykoaktiivista ainesosaa.

Laajalti köysien raaka-aineena tunnetusta kuituhampusta voidaan valmistaa mm.paperia ja kankaita. Kuituhamppu on ollut myös Darts-taulujen tärkeä ainesosa. Ja kehitettiinhän dieselmoottori alunperin käymään hampusta valmistetulla biopolttoaineella. Hampunsiemenistä saatavaa öljyä on käytetty perinteisesti mm. lamppu-ja voiteluöljynä.

Kylmäpuristamalla kypsiä siemeniä saadaan elintarvikkeeksi sopivaa uskomattoman ravintorikasta, kolesterolitonta, gluteenitonta öljyä. Hampunsiemenöljyssä on jopa 33% monityydyttämättömiä rasvoja.

Hampunsiemenissä on täydellisessä tasapainossa ja suhteessa omega-3, 6 ja 9 rasvahappoja. Hampunsiemenissä on tämän lisäksi mm.seuraavia ravintoaineita:
E-vitamiini 30mg/g
C-vitamiina 14mg/g
B1 vitamiinia
9mg/g
B2 vitamiinia 11mg/g
B3 vitamiinia 25mg/g
B6 vitamiinia
3mg/g
Aminohappoja:
Arginiini 123mg/g
Histidiini 27mg/g
Metionniini
23mg/g
Kysteiini 16mg/g
Mineraaleja mm. kalium, kromi, jodi, pii, magnesium, rikki, sinkki, rauta, kalsium, jne.

Hampunsiemen-tuotteet ovat erinomainen proteiinilisä kasvisruokailijalla sekä erittäin hyvä ravinnon lähde sekä lisä allergiseen ruokavalioon.

Meidän tuotevalikoimasta löytyy mm. kylmäpuristettu hampunsiemen-öljy ja valikoimaan on tulossa myös hampunsiemeniä. Siemeniä voi mm. lisätä leipätaikinaan, leipomuksiin, salattiin, syödä sellaisenaan tai paahtaa pannulla.

Lähteet: Kukinto tietosivut, Erkki Laitinen: Hamppu kulttuurikasvina, Werz, Elixi Oil Oy

Kuitua, vitamiineja ja ravintoaineita talven keskelle!

Mustikka
Mustikassa on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Mustikka on oiva C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähde. Mustikan marjoissa on myös runsaasti sakkaroideja. Laboratoriokokeet ovat osoittaneet että mustikan syöminen saattaa estää tai parantaa silmäsairauksia, kuten silmäpohjan rappeumaa, mutta tätä ei ole
tutkittu tai todistettu kliinisesti.

Tummansinisen värinsä ansiosta mustikat sisältävät merkittäviä määriä antosyaniini-väriaineita. Näiden aineiden on laboratoriokokeissa havaittu pienentävän monien sairauksien riskiä. Tällaisia ovat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, silmäsairaudet ja syöpä. Diabeetikot ovat havainneet mustikan positiiviset vaikutukset elimistön
sokeritasapainoon. Mustikassa on myös antioksidantteja; protpantosyanideeja,
flavonoideja ja tanniineja. Antioksidanteilla on tulehdusta vähentäviä
vaikutuksia sekä positiivinen vaikutus syöpää aiheuttavien
aineiden(karsinogeenien)poistamisessa elimistossä.

Legendan mukaan toisessa maailmansodassa brittilentäjät söivät mustikkahilloa parantaakseen hämäränäköään pimeälentoja varten. Tämän toimivuudelle tai toimimattomuudelle ei kuitenkaan ole vielä löydetty tieteellisiä todisteita.

Ruusunmarja
Sadassa grammassa tuoretta ruusunmarjaa on 14 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin ihmisen päivätarve on. Tässä perinteisesti anemian, päänsäryn ja infektiotautien hoitoon käytetyssä ruusunmarjassa on myös runsaasti A-vitamiinin esiastetta; beetakaroteenia. Määrä on sama kuin porkkanassa. Ruusunmarjassa on myös paljon kuitua; ruisleivän verran. Lisäksi ruusunmarjassa on E- ja D-vitamiinia sekä antioksidantteja. Lykopeeni-antioksidanttia saman verran kuin tomaatissa. Vanhan kansan mukaan ruusunmarja parantaa päänsäryn, pahoinvoinnin ja auttaa virtsatietulehduksiin.

Jos pakkasesi on jo tyhjentynyt näistä oman maan herkuista, meiltä löydät mustikkaa ja ruusunmarjaa esim. lisäaineettomana jauheena, jossa on hyödynnetty sekä siemenet että marjan liha. Kurkkaa myös Bonnen soseet ja mehut.

Elimistö tarvitsee kuitua!
Ravintokuidulla tarkoitetaan kasvikunnan tuotteista saatavia hiilihydraatteja. Ravintokuitu koostuu useista eri yhdisteistä. Ihmisen ruoansulatuskanavan entsyymit eivät pysty sulattamaan ravintokuitua. Kuitupitoiseen ruokaan kannattaa totutella vähitellen, jotta
suolisto sopetuu muuttuneeseen kuidunsaantiin.

Kuituja tulisi syödä päivittäin noin 25-35g. Tämän määrän saa täyteen, jos syö päivittäin täysjyväviljaa, kuten esimerkiksi ruis- ja näkkileipää sekä hedelmiä, marjoja ja kasviksia.

Jos päivittäiseen ruokavalioon ei kuulu leipää, on lähes mahdoton saavuttaa kuitusuositusta.

Keskimäärin suomalaiset saavat 20g kuitua päivässä.

Lähde: Finfood

Kuitua saa myös sokerijuurikkaasta ja leseistä. 

Amarantti ja quinoa

Meidän tuotevalikoimasta löydät näitä ravintorikkaita "vaihtoehtoviljoja" monessa muodossa. Jauhona, murona, puffattuna, suurimona, pastassa sekä intiaanisuklaana.

AMARANTTI / AMARANTH (Amaranthus hypochondriacus)
Amarantti on erittäin ravintorikas revonhäntäkasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi.
Amaranttia kasvatetaan Keski-Amerikassa 1 000 - 1 500 metrin korkeudessa.
Tämä jo muinaisten asteekkienkin käyttämä pienijyväinen kasvi sisältää runsaasti mm.
Kalsiumia
Kaliumia
Sinkkiä
Foolihappoa
Rautaa
Kuitua
Lysiiniä (aminohappo)
Metionia (aminohappo)

Amarantti sisältää kalsiumia jopa enemmän kuin maitotuotteet.
Sen kalsium- ja rautapitoisuudet ylittävät myös viljakasvien pitoisuudet.
Amaranttia käytetään viljan tavoin leivonnassa ja ruuanlaitossa.
Lisukkeena, lisäkkeenä ja "buffattuna" aamiaispöydässä.
Keitto-ohje suurimolle: 1 osa amaranttia, 3 osaa vettä, ripaus merisuolaa. Keitä n. 20-30min minuutin ajan.

QUINOA / KVINOA (Chenopodium quinoa)
Kvinoa eli kinua on eteläamerikkalainen yksi vuotinen ruokakasvi, jonka maku on hieman
pähkinäinen. Tämä inkojen tärkein viljelykasvi ei ole heinäkasvi kuten viljat, mutta sitä käytetään ruoanvalmistuksessa viljojen tapaan.

Nykyään Quinoa kiinnostaa länsimaissa etenkin keliakiaa sairastavia, koska se on luontaisesti gluteeniton.

Quinoa sisältää paljon mm.
E-vitamiinia
Useita B-vitamiineja
Kaikki 8 välttämätöntä aminohappoa
Fosforia
Rautaa
Magnesiumia
Ravintokuitua
Proteineja
Quinoassa on enemmän proteiinia kuin riisissä tai muissa viljoissa.
Quinoan siemenet kypsyvät noin 15 minuutissa.
Sitä käytetään mm. lisäkkeenä, lisukkeena, leivonnassa. "Buffattuna" aamiaispöydässä.

Lähteet: Itu biodyn Oy, http://www.wikipedia.fi, http://chetday.com/quinoa.html