|
Hurjan hyvä hamppu! Valitettavan kauan "hyvä" "hamppu" on joutunut elämään "pahan" "velipuolensa"; Marijuanan varjossa. Todellisuudessa elintarviketeollisuuten tarkoitetuissa, viljellyissä ja käytetyissä kuitu-tai öljyhamppulajikkeissa ei ole kannabinoideja eli tuotteilla ei ole huumaavia vaikutuksia.
Sekä hamppu, että marijuana luokitellaan kasviksi nimeltä Cannabis Sativa. Tästä kasvista on satoja erilaisia lajikkeita. Vain 2-3% näistä lajikkeita sisältää THC:tä(delta-9-tetrahydrocannabinoli) eli huumaavaa psykoaktiivista ainesosaa.
Laajalti köysien raaka-aineena tunnetusta kuituhampusta voidaan valmistaa mm.paperia ja kankaita. Kuituhamppu on ollut myös Darts-taulujen tärkeä ainesosa. Ja kehitettiinhän dieselmoottori alunperin käymään hampusta valmistetulla biopolttoaineella. Hampunsiemenistä saatavaa öljyä on käytetty perinteisesti mm.lamppu-ja voiteluöljynä. Kylmäpuristamalla kypsiä siemeniä saadaan elintarvikkeeksi sopivaa uskomattoman ravintorikasta, kolesterolitonta, gluteenitonta öljyä. Hampunsiemenöljyssä on jopa 33% monityydyttämättömiä rasvoja. Hampunsiemenissä on täydellisessä tasapainossa ja suhteessa omega-3, 6 ja 9 rasvahappoja. Hampunsiemenissä on tämän lisäksi mm.seuraavia ravintoaineita:
E-vitamiini 30mg/g
C-vitamiina 14mg/g
B1 vitamiinia 9mg/g
B2 vitamiinia 11mg/g
B3 vitamiinia 25mg/g
B6 vitamiinia 3mg/g
Aminohappoja:
Arginiini 123mg/g
Histidiini 27mg/g
Metionniini 23mg/g
Kysteiini 16mg/g
Mineraaleja mm.: kalium, kromi, jodi, pii, magnesium, rikki, sinkki, rauta, kalsium, jne. Hampunsiemen-tuotteet ovat erinomainen proteiini-lisä kasvisruokailijalla sekä erittäin hyvä ravinnon lähde sekä lisä allergisen ruokavalioon. Meidän tuotevalikoimasta löytyy mm. kylmäpurisetettu hampunsiemen-öljy ja valikoimaan on tulossa myös hampunsiemeniä. Siemeniä voi mm.lisätä leipätaikinaan, leipomuksiin, salattiin, syödä sellaisenaan tai paahtaa pannulla. Lähteet: Kukinto tietosivut, Erkki Laitinen: Hamppu kulttuurikasvina, Werz, Elixi Oil Oy Kuitua, vitamiineja ja ravintoaineita talven keskelle! Mustikka
Mustikassa on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Mustikka on oiva C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähde. Mustikan marjoissa on myös runsaasti sakkaroideja. Laboratoriokokeet ovat osoittaneet että mustikan syöminen saattaa estää tai parantaa silmäsairauksia, kuten silmäpohjan rappeumaa, mutta tätä ei ole tutkittu tai todistettu kliinisesti.
Tummansinisen värinsä ansiosta mustikat sisältävät merkittäviä määriä antosyaniini-väriaineita. Näiden aineiden on laboratoriokokeissa havaittu pienentävän monien sairauksien riskiä. Tällaisia ovat mm. sydän- ja verisuonisairaudet, silmäsairaudet ja syöpä. Diabeetikot ovat havainneet mustikan positiiviset vaikutukset elimistön sokeritasapainoon. Mustikassa on myös antioksidantteja; protpantosyanideeja, flavonoideja ja tanniineja. Antioksidanteilla on tulehdusta vähentäviä vaikutuksia sekä positiivinen vaikutus syöpää aiheuttavien aineiden(karsinogeenien)poistamisessa elimistossä.
Legendan mukaan toisessa maailmansodassa brittilentäjät söivät mustikkahilloa parantaakseen hämäränäköään pimeälentoja varten. Tämän toimivuudelle tai toimimattomuudelle ei kuitenkaan ole vielä löydetty tieteellisiä todisteita. Ruusunmarja
Sadassa grammassa tuoretta ruusunmarjaa on 14 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin ihmisen päivätarve on. Tässä perinteisesti anemian, päänsäryn ja infektiotautien hoitoon käytetyssä ruusunmarjassa on myös runsaasti A-vitamiinin esiastetta; beetakaroteenia. Määrä on sama kuin porkkanassa. Ruusunmarjassa on myös paljon kuitua; ruisleivän verran. Lisäksi ruusunmarjassa on E-ja D-vitamiinia sekä antioksidantteja. Lykopeeni-antioksidanttia saman verran kuin tomaatissa. Vanhan kansan mukaan ruusunmarja parantaa päänsäryn, pahoinvoinnin ja auttaa virtsatie tulehduksiin. Jos pakkasesi on jo tyhjentynyt näistä oman maan herkuista, meiltä löydät mustikkaa ja ruusunmarjaa esim. lisäaineettomana jauheena, jossa on hyödynnetty sekä siemenet että marjan liha. Kurkkaa myös Bonnen soseet ja mehut. Elimistö tarvitsee kuitua!
Ravintokuidulla tarkoitetaan kasvikunnan tuotteista saatavia hiilihydraatteja. Ravintokuitu koostuu useista eri yhdisteistä. Ihmisen ruoansulatuskanavan entsyymit eivät pysty sulattamaan ravintokuitua. Kuitupitoiseen ruokaan kannattaa totutella vähitellen, jotta suolisto sopetuu muuttuneeseen kuidunsaantiin. Kuituja tulisi syödä päivittäin noin 25-35g. Tämän määrän saa täyteen, jos syö päivittäin täysjyväviljaa, kuten esimerkiksi ruis- ja näkkileipää sekä hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Jos päivittäiseen ruokavalioon ei kuulu leipää, on lähes mahdoton saavuttaa kuitusuositusta. Keskimäärin suomalaiset saavat 20g kuitua päivässä. Lähde: Finfood Kuitua saa myös sokerijuurikkaasta ja leseistä. |
